Toimittaminen
Olen tehnyt juttuja Musiikintekijät -lehteen.
Teen juttuja Mökkiradioon. (Taiteilijaelämää)
Teen juttuja Muusikko -lehteen.
Olen tehnyt juttuja Aamupostiin (Hyvinkää).
Kirjoitan Hyvinkääsalin esiintyjistä juttuja salin blogiin.
Olen tehnyt henkilökuvia Valitut Palat -kokoelmalevyille ja lehtiin.
Olen kolumnisti Pitäjänuutisissa.
Olen tehnyt juttuja yritysten sidosryhmälehtiin.
Toimitin juttuja kunkoululoppuu.fi -sivustolle. (Ammatinvalintaa nuorille)
Minulla oli kolumnipalsta Iskelmä-lehdessä.
Olin monta vuotta Käsipallolehden toimittaja.
Tein kaksi vuotta Sävelradioon "Sanat on" -nimistä ohjelmaa.
Linkkejä joihinkin juttuihin
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/tunnekirjoittaja (Saara Törmä)
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/lauluntekijana-naiden-tahtien-alla/ (Timo Kiiskinen)
https://musiikintekijat.fi/artikkeli/fiilis-voittaa-aina-kaiken/ (Jonna Tervomaa)
https://www.pitajanuutiset.fi/2018/12/13/vieraskolumni-matka-lahtoruutuun/
Kolumni, Pitäjänuutiset (2019)
Muunneltua totuutta
Marcus Fabius Quintilianus oli roomalainen lakimies ja retoriikan opettaja. Quintilianus kirjoitti puhetaidon oppikirjan Puhujan kasvatus. Yksi hänen viisauksistaan on yleispätevä yhä edelleen: Valehtelijalla pitää olla hyvä muisti. Valehtelusta on kirjoitettu paljon viisaita ajatuksia, joten aihe on herättänyt mielenkiintoa oikeastaan aina.
Valehtelijaa ei uskota silloinkaan, kun hän puhuu totta, pohti Aisopos, joka oli muinaiskreikkalainen satujen kirjoittaja. Valehteleminen on kiellettyä, myös harhaoppisten paljastamiseksi, kirjoitti teologi ja filosofi Augustinus. Suomalainen kirjailija ja runoilija Elmer Diktonius kirjoitti; Valhe on totuuden viikunanlehti - sitä tarvitseville. Myös Mika Waltari kirjoitti valheen olemuksesta. Valheen ympärillä parveilevat näet ihmiset kuin kärpäset hunajakakun kimpussa ja sadunkertojan sanat tuoksuvat suitsutukselta hänen istuessaan karjanlannassa kadunkulmassa, mutta totuutta ihmiset pakenevat.
Kriisiviestintä on tällä hetkellä kovassa huudossa, koska valehtelijat jäävät sanomisistaan kiinni aina silloin tällöin. Yritykset ja julkisuuden henkilöt joutuvat väkisin miettimään omia valmiuksiaan kriisin osuessa kohdalle. Media on nykyään haukkana joka paikassa ja se mielellään revittelee näyttävästi erilaisista skandaaleista. Kansalaistoimittajia on netti pullollaan, asioista kaivellaan esiin kaikki mahdollinen. Potentiaalisia uhkia on siis paljon ilmassa. Yksi yleisperiaate kriisiviestinnässä on kuitenkin se, että älä valehtele tai oikeastaan sen positiivisempi muoto, puhu totta.
Mediaa seuraava tarkkasilmäinen ja -korvainen ihminen törmää jatkuvasti lausuntoihin, joiden antajat ovat selvästi opiskelleet ja sisäistäneet kriisiviestinnän. He tekevät kaiken juuri päinvastoin ja samalla he murentavat pala kerrallaan kansalaisten luottamusta julkiseen sanaan. Tässä lyhyt ohjeistus kaikille niille, jotka haluavat oman elämänsä donaldeiksi ja vladimireiksi.
Muista olla mahdollisimman ylimielinen. Vähättele ja naura kaikille, jotka ovat eri mieltä kanssasi. Muista valehdella itsesi hyväksi aina kun voit. Syytä muita ajojahdista ja kiinnitä huomiota johonkin mitättömään yksityiskohtaan ja jauha siitä. Älä pyydä anteeksi missään tilanteessa, koska et ole tehnyt mitään väärää, vaikka muut ovat kyllä sinua ahdistelleet. Ole pahoillasi, jos joku on pahoittanut mielensä, mutta mitään anteeksipyydettävää ei ole. Muista myös uhriutua. Puhu itsestäsi, ajojahdista ja syytä muita. Vertaa itseäsi esimerkiksi johonkin historialliseen henkilöön, jonka kaikki tietävät, sinä olet kärsinyt samalla tavalla kuin hän.
Marttyyrikortti kannattaa vetää aina esiin. Syytä muita kaikesta, koska syyllisiä on helppo keksiä. Tässä muutama käyttökelpoinen esimerkki syyllisistä: kesätyöntekijä, atk, sijainen, kassajärjestelmä, kardaaniakseli, valtio, uudistus, kateelliset ihmiset, pesukoneen rikkoutuminen ja sokerina pohjalla naapurin Hönö.
Näillä eväillä oletkin valmis jatkamaan eteenpäin. Tavataan huipulla.